sulla oli aina uniset silmät ja on varmaan edelleen
ei tarvinnut puhua ja jos puhuttiin niin sanat kulki suoraan huulilta huulille
äänitorvesta toiseen
vaikka sä et ehkä muista musta mitään
kun olit humalassa melkein kaksi kuukautta putkeen
ja mä kutsuin sitä rakkaudeksi
halusin kutsua
vaikka kyllä mä olen varma
että sun sormet muistaa edelleen mun hiusten takut
ja just oikealla tavalla näykkivät hampaat
etkä ehkä tiedä sitä
et 10 tuntia ennen sun lentoa itkin vessan lattialla jo alkanutta kaipuuta
kun sä olit humalassa melkein kaksi kuukautta putkeen
ja mä kutsuin sitä rakkaudeksi
halusin kutsua
ja säkin kutsuit kerran
rommipäissäsi kuiskuttelit korvaan
että ei ole ihanampaa
ja niin oli hyvä
vaikka ei meidän tarvinnut puhua
eikä sun mielestä nykyäänkään
ja mä yritän niin etten itkis vessan lattialla
tai olis humalassa
kun sanon että rakastan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti