en oo hetkeen harrastanut tätä.
iltahämärällä ja korvissa pauhaa joku mistä tulee mieleen joku muu.
ja ne kerrat kun yödösässä itkettiin humalaa ja sydämiä.
samojen lamppujen alla oltiin jo joulukuussa, kun lumi ei ollut vielä jäänyt maahan, ja pikkuhiprakassa hymisteltiin samoja tunnetiloja kuin edelleen.
ei enää itkuja iltahämärällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti